Hammashoitopelon syväluotausta – Integratiivista pelon hoitamista, osa 2

Jaan hammashoitopelon hoitamisen tässä kolmeen osaan:

  1. Mitä potilas voi itse tehdä?
  2. Mitä hammaslääkäri/hoitohenkilökunta voi tehdä?
  3. Mitä hypnoosi- ja mindfulness-koulutusta saanut hammaslääkäri ja hypnoterapeutti voi tehdä?

II. MITÄ POTILAS ITSE VOI TEHDÄ?

Mindfulness-taitojen ja taiteellisen itseilmaisun kehittäminen

Mikäli terapia ei ole mahdollista, hammashoitoa pelkäävä henkilö voi tehdä paljon asioita itse. Kysymys on yleisestä elämänhallintakykyjen kartuttamista. Pelkäävä voi opiskella ongelmansa luonnetta verkossa:  Tässä linkit Akuutin ohjelmaan ja artikkeliin 1 ja artikkeliin 2. Hän voi lukea läpi myös vaikka tämän koko artikkelisarjani.

Mikäli ihmisellä on vakavia traumoja tai kiintymyssuhdeongelmia, eikä persoonaan ole kehittynyt turvallisia aikuisia tiloja, turvallisin tie pelon hallintaan on terapia. Ihminen on lähtökohtaisesti sosiaalinen eläin. Kasvaaksemme itseksemme tarvitsemme toisen ihmisen hyväksyvät kasvot. Terapian tarve voi ilmetä potilaassa siten, että hän ahdistuu mindfulness-harjoituksista ja käy jatkuvasti ylikierroksilla ajatellessaan hammashoitoa ja yrityksistä huolimatta hän ei osaa rauhoittaa itseään.

Joillakin nuorilla ja monilla keski-ikäisillä on jo omassa persoonassa vahvoja, turvallisia aikuisia ja hyvän realiteettitajun omaavia tiloja, jolloin ihminen voi oppia säätelemään tunnetilojansa itse. Ihmisellä täytyy olla turvallisuuden kokemuksia, jotka ovat kehittäneet joitakin turvallisen kiintymyssuhteen ominaisuuksia, ja vasta sitten mahdollistuu oman kokemuksen itse tapahtuva peilaaminen ja sen säätely (Halko Weiss et al, 2015).

Tärkeää asioiden itsetyöstämisessä on, että potilaalla on turvallisia luotettavia omaisia tai ystäviä, jotka osaavat suhtautua häneen myötätuntoisesti ja ymmärtävästi. He osaavat hyväksyvän läsnäolevasti peilata potilaan tunnekokemuksia. Kun potilas lähtee itse työstämään ongelmiaan, on hänen hyväksyttävä se, että tällöin kukaan muu ei ole vastuussa prosessista kuin hän itse.

Tärkeää on minuuden vahvistaminen ja itsen maadoittaminen

Jos itse työstää asioita, kannattaa minuutta ensiksi vahvistaa (ego-strengthning, en löytänyt sopivaa äänitettä tähän, ehkä pitäisi tehdä sellainen!).  Egon vahvistus on hypnoterapiassa ohjattu mielikuvaharjoitus, jonka tarkoitus on juuri vahvistaa aikuisia, turvallisia minuuden osia, jonka jälkeen mahdollistuu turvallinen sisäisen kokemuksen itsepeilaus.

Tärkeää pelkäävälle on harjoitella tunneintensiteetin säätelyä, itsensä maadoittamista. Tämä tapahtuu tietoisen hyväksyvän läsnäolon (mindfulness) harjoituksilla esimerkiksi suuntaamalla huomio kehoon, esim. jalkapohjiin ja niiden liikkeisiin tai ulkopuolisiin aistihavaintoihin  ja itsensä maadoittamista voi myös tehdä rauhoittavilla hengitysharjoituksilla.

Implisiittisiä, tiedostamattomia pelon merkityksiä voi tutkia havainnoimalla omaa kehomieltä, erilaisia kehollistuneita emotionaalisia tiloja. Tässä keskeisessä roolissa ovat taideterapiat, kehotietoisuusmenetelmät ja mindfulness. Kehomme on tiedostamaton mielemme. Sinne on kätkettynä kadotettuja merkityksiä, jotka on hyvä avata turvallisesti esim. taiteellisessa, symbolisessa muodossa.

Potilas voi aktiviisesti psykoedukaation (terapeuttiset ryhmät, mindfulness-ryhmät, nettiterapia, terapia) kautta oppia rentoutumaan, nimeämään ja säätelemään tunnetilojensa intensiteettiä. Hän voi harjoitella tunteiden sietoikkunan sisällä pysymistä. Hän voi oppia kogniitiivista hämmennystä (harjoitellaan omien ajattelumallien kyseenalaistamista) ja hän voi oppia säätelemään omaa sisäistä puhettaan (mollaavan, kriittisen sisäisen puheen korvaaminen kannustavalla ja myötätuntoisella äänellä). Psykoedukaation ja kokemuksellisen oppimisen kautta kautta hän voi oppia uuden laajemman ymmärryksen ja  suhteen sisäiseen kokemukseensa.

Voit harjoitella myös mielesi tarkkailua, tilojesi nimeämistä ja sen sisällön peilaamista. Tämä tapahtuu luontevasti paitsi terapiassa myös taideterapeuttisella hyväksyvän läsnäolon menetelmällä. Olen kehittänyt minätilojen terapiasta luovan kirjoitusmenetelmän Sisäisen teatterin (2013) , josta alkaa jo jonkin verran olla käytännön kokemusta terapiassa ja toivon että sen toimivuudesta saadaan vähitellen lisää näyttöä. Uskon vakaasti, että luova kirjoittaminen voi olla tapa integroida, eheyttää, omaa kokemusmaailmaa.

Sisäinen teatteri-menetelmässä olet omien tilojesi ja niiden ajatusten tarkkailija, havainnoija ja todistaja. Laury Rappaportin (2014) mukaan juuri se, että taideterapiassa ollaan oman sisäisen kokemuksen hyväksyvästi läsnäolevia tarkkailijoita, mahdollistaa transsendenssin ja muodonmuutoksen. Ilokseni kirjallisuusterapiassa käytetään kirjaani jo tentittävänä oppikirjana. Rappaportin (2014) taideterapeuttisiin menetelmiin on 1) sisään kirjoitettuna tietoinen hyväksyvä läsnänolo eli mindfulnes ja 2) niihin voidaan yhdistää varsinaisia mindfulness-harjoituksia.

On tärkeää oppia leikkivä, utelias ja tutkiva asenne omaa sisäistä kokemusta, sisäisiä tiloja kohtaan eikä niiden ajatuksia kannata ottaa liian vakavasti! Ne ovat vain eri elämän varrella opittuja selviytymisstrategioita, ja niiden käsitykset maailmasta voivat olla kovinkin lapsellisia. Hammashoitopelosta kärsivälle suosittelenkin hakeutumista taideterapeuttisten ryhmien äärelle. Niissä vahvistetaan puoliasi ja voit löytää leikillisen suhteen itseesi, mikä on eräs tapa säädellä tunteiden sietoikkunaa.

Tunteiden sietoikkuna

Olennaista oman mielenterveyden itsehoitamisessa on, että henkilö oppii itse säätelemään tunteiden sietoikkunaansa. Tämä merkitsee sitä, että a)  tunnetilat eivät ole ylitsevuotavaisen voimakkaita (ylivireystila tai alivireystila) b) potilas oppii sietämään kohtuullisen määrän ikävääkin tunnetilaa (Weiss Halko& al , 2015).

Turvallinen  ja hyödyllinen ahdistuneen kokemustilan yhdistyminen tapahtuu nimenomaan sietoikkunan rajapinnalla, optimaalisen vireystilan alueella, mutta ei kuitenkaan keskellä sitä, vaan lähellä ylärajapintaa. Terapeuttisessa prosessissa terapeutti auttaa henkilöä pysymään optimaalisen ikkunan sisällä, mutta yläajapinnalla. Mikäli henkilö itse työstää itseään, hänen täytyy psykoedukaation ja harjoittelun kautta oppia rauhoittamaan itse itsensä, mutta samalla myös hänen täytyy opetella sietämään kohtuullinen määrä ikävää tunnetilaa. Tässä on mielenkiintoinen artikkeli tunteiden sietoikkunasta. 

page_11

Optimaalisessa olosuhteessa hammashoito tapahtuu vain silloin kun olet tunteiden sietoikkunan sisäpuolella.  Potilas voi kehittää monenlaisia yllä mainittuja strategioita (turvalliset sosiaaliset suhteet,  egon vahvistaminen, leikkivä asenne, mielen vakauttaminen) , joiden avulla hän kykenee säätelemään tunnetilojaan toleranssi-ikkunan sisällä turvallisesti.

Käytännöllisiä vinkkejä potilaalle itselleen rauhoittumiseen ja itsereflektioon

  1. Kerro hammaslääkärille pelostasi ja luo hänen kanssaan yhteinen toimintastrategia.
  2. Sovi merkkijärjestelmä, jolla keskeytetään toimenpide.
  3. Siirry optimaaliseen sietoikkunaan, esimerkiksi täyttämällä mielesi musiikilla (kuulokkeet ja iPod mukaan) tai laske mielessäsi numeroita, hyräile tai keskity hengitykseesi.
  4. Ota odotustilaan ystävä mukaan, jonka kanssa jutustelet ennen toimenpidettä.
  5. Kokeile liike-, kuvataide-, valokuvaus-, musiikki- tai kirjallisuusterapiaryhmiä. Esimerkki: Kirjoita kotona pelkäävälle osallesi kirje ja anna sen vastata. Harjoittele leikkivää ja humoristista asennetta itseäsi kohtaan.
  6. Harjoittele tietoista hyväksyvää läsnäoloa. Aina kun mieli meinaa karata, palaa aisteihisi/hengitykseesi/jalkapohjiisi. Muista, esim. joogassa/joogaterapiassa harjoitellaan tietoista hyväksyvää läsnäoloa ja omien kehollistuneiden tunteiden säätelyä. Tee myötätuntomeditaatioita.
  7. Ota stressipallot, ”rukousnauha” tai pehmolelu mukaan. Sen puristelu ja hypistely auttaa sinua pysymään tässä hetkessä.
  8. Tarkkaile sisäistä puhettasi. Harjoittele itseesi suuntautuvaa myötätuntoista puhetta, sen sijaan että annat kriittisen puolen sättiä itseäsi.
  9. Mikäli yrityksistä huolimatta, et saa rauhoitettua itseäsi ja yöunet toistuvasti häiriintyvät pelkosi takia, hae apua terapiasta.
  10. Sisäisessä teatterissa nimetään tila (esim. Pelko, ”Paniikki-Pirjo”), ja harjoitellaan itseen suuntautuvaa peilaavaa,  leikillistä ja humoristista asennetta .  Olennaista on löytää tarkkailija-asema suhteessa omiin sisäisiin tiloihin. #hammashoitopelko #tietoisuustaidot #hammaslääkäripelko #sisainenteatteri

Energiapsykologiset menetelmät

Alkaa olla yhä enemmän kokemuksellista näyttöä myös energiapsykologisista, kuten EFT:stä (emotional freedom techniques) ahdistusten itsehoidossa.  (Itselläni aktivoitui kuolemanpelkokohtaukset melanooma-diagnoosista, mitkä itse jälkeenpäin diagnotisoin nuoruuden paniikkikohtausten aktivoitumiseksi, koska kykenin saamaan ne hallintaan EFT:llä). Suomessa energiapsykologisia menetelmiä opettavat mm. sairaalapsykologi  Juha Siira ja psykofyysinen fysioterapeutti Karita Palomäki.  EFT:sta ja hammashoitopelosta on kirjoitettu useampikin kirja.

Tässä vielä video EFT:stä.  En tiedä, uskonko edes näihin ”akupisteisiin”. Menetelmään tutustumisen alkumetreillä minua nämä harjoitukset lähinnä huvittivat. Oli miten oli, joka tapauksessa EFT-harjoitus auttoi minua itseäni paniikkikohtauksissani palauttamaan itseni tunneikkunan sisäpuolelle. Ehkä sen suggestioillakin oli vaikutuksensa (Esim. vaikka minulla on tämä hammashoitopelko/kuolemanpelko, hyväksyn itseni syvästi ja täysin…).  Sain itseni tunteiden säätelyikkunan sisäpuolelle, ja paniikkikohtaukset loppuivat. Ei varmasti ole mitään vahinkoa siitä, että potilas naputtelee hoidon aikan kädensyrjän pistettä, ja samalla hokee itsellensä edellä mainittua suggestiota.

Kun vertaa tällaisia kehomielimenetelmiä lääkityksiin, uskoisin niiden olevan suht vaarattomia kokeiltavaksi. Kokemuksellisille menetelmillehän on tyypillistä, että ne on itse koettava, eikä välttämättä jokainen kokemuksellinen menetelmä sovi kaikille. Meillä on jokaisella omat uskomusjärjestelmämme ja ainutkertaiset polkumme persoonamme eheytymiseen.

PS.  Muistathan toukokuussa pitämäni, terveydenhuollon ammattilaisille suunnatun, tietoisuustaitotyöpajani! Lisätietoa esisuomi (at) gmail.com ja tässä on linkki facebook -tapahtumaan.

#hammaslääkäripelko #hammashoitopelko

Lähteitä:

Rappaport Laury ed., (2014) Mindfulness and Arts Therapies, Jessica Kingsley Publishers

Sarvela, Kati (2013), Sisäinen teatteri – Luova kirjoittaminen tietoisuustaitona, Kuumussa Virtaa Oy

Weiss Halko, Hakomi Mindfulness-Centered Somatic Psychotherapy, A Comprehensive Guide to Theory and Practice

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s