Kuhmon Suomi sata vuotta

Puolisoni kalevalamittaan tehty runo julkaistiin eilen Kuhmolaisessa. Se on sen verran koskettava, että haluan tarjota sen omillekin lukijoilleni luettavaksi.

Olen asunut nyt toistakymmentä vuotta Kuhmossa. Siinä sivussa olen saanut tutustua Kuhmoon, kuhmolaisiin sekä mieheni ponnisteluihin tulla sinuiksi oman itsensä ja menneisyytensä kanssa. Arin runoon nivoutuu kauniisti hänen kamppailunsa; Kuhmon paikallishistoria ja hänen perheensä tarina. Sukumme historia on meihin jokaiseen sisäänkirjoitettuna. Me hengitämme ruumiillisiksi kokemuksiksi esi-isiemme ja -äitiemme tunneilmastoa iloineen, ahdistuksineen ja pelkoineen.

Tätä oivallusta vahvisti eilen käyntimme Kuhmon hautausmaalla. Etsimme sankarihaudoilta hänen setäänsä. Löysimme haudoista ainakin kolme Matti Huotaria. Surullista on se, että sotien tappavat luodit eivät osu vain vainajiin, vaan jälkeläiset monessa sukupolvessa kantavat heidän haavojaan. Menneisyydestämme emme pääse eroon unohtamalla ja torjumalla. Sen sijaan syleilemällä sukuhistoriaamme, voimme saattaa tarinan osaksi eheämpää identiteettiämme. Runoissa on se taika, että niillä voi syleillä.

KUHMON SUOMI SATA VUOTTA

Suomen Kuhmo? Kuhmo Suomen?

Suomalainen? Kuhmolainen?

Mistä onkin Suomi tehty,

siitä myöskin Kuhmo tehty:

Jääkauden jälkeen kohos maa,

lännessä vielä ulappaa

kun idässä jo järviä,

Lentiiraa ja Änättiä.

*

Oli myöskin moreenia,

lisäks vettä ja humusta:

siitä pohja kasvustolle,

ajan myötä suuremmalle,

kunnes kasvoivat jo metsät

sekä metsissä elävät:

karhu, peura, metso, teeri,

niiden peräs ihmispolvi.

*

Oliko tuo saamelainen

siis se eka kuhmolainen

joka istui nuotiolla

Lentualla, Ontosella?

Kaivoi peuran pyyntikuopat,

tunsi kalojen apajat,

nimesi asuinpaikkoja:

Jämäs, Kiekki ja Vuosanka.

*

Tullessa kaupan tarvetta,

venheeseen piti lastata

suolatuokkoset, turkikset,

kapakalat ja lintuset.

Karjalaiset osas kaupan

ylittää myös heimorajan.

Joku Ivan teki tieran,

Siitä nimi Iivantiiran.

*

Kauppamies siis ensin souti,

peräs piankin – piru – vouti!

Kruunu siis alkoi hamuta

myös näitä Kainuun kolkkia.

Sodan jälkeen siirtyi raja

joka merkittiinkin tarkkaan

kun isot kivet apuna:

Rajakangas ja Miinoa.

*

Jos on Suomi sata vuotta,

Kuhmo neljäsataa vuotta

asutettuna on ollut.

Savost moni suku tullut:

Malinen, Määttä, Pulkkinen,

Karppinen, Piira, Kyllönen.

Tul myös Kauppi Kuhmalainen,

Kuhmo saikin hältä nimen.

*

Vaikeaakin usein oli,

halla kävi, miero kulki.

Silti kasvoi korpikansa,

vaurastuikin aikanansa,

oppien tervaa polttamaan,

tervavenettä soutamaan,

ja tuli metsäteollisuus,

maailmankaupan alaisuus.

*

Jo syttyi maailmansota,

kaatui tsaari, tuli lama,

Venäjällä vallankumous,

alusmaalle mahdollisuus.

Siis itsenäisyysjulistus!

ja muiden maiden tunnustus,

mut! – nous aate toista vastaan,

jouduttiin sisällissotaan.

*

Kuhmo olikin sivussa

sisällissodan kauhuista,

mut aika oli vaikea

kun hallakin vei satoa.

Vanha tuttu jauhonlisä

pettu auttoi ihmisiä.

Ja nyt oltiin oma kansa

Kiinni meni itäraja.

*

Kirkko sekä kiertokoulu

tyydyttivät tiedonhalun,

mutta uudet opit vaati,

että kansa luki, laski

sekä tunsi laajemminkin

kuin vain oman kirkonpenkin

ilmiöitä, sivistystä,

jopa itsekriittisyyttä.

*

Tuli taaskin kovat ajat

kun toinen maailmansota

alkoi aatten törmäyksistä,

vihasta, etupiireistä.

Kuhmon miehet rajallansa

vartioivat teltoissansa,

linnoittivat, kunnes kuului:

Laamasessa ensiuhrit!

*

Kyliä jo tyhjennettiin,

väki autoihin ja rekiin.

Rakennukset pantiin tuleen,

liekit näkyi idäst länteen.

Rajan kansan kiroukset

oli aivan konkreettiset:

Lähde pakoon, kaikki jätä!

Ymmärtääkö voimme enää?

*

Kahakoita, partioita,

mistä enimmin se koittaa?

Jopa selvis, Saunajärven

kautta vahvin vihollinen

pataljoonaa, rykmenttiä,

tuhansin asemiehiä

lähestyy jo kirkonkylää,

valtaa myöskin Lammasperää.

*

Tyrävaara, Jyrkänkoski,

niissä vihollinen koki,

että alkoi vastarinta

kasvaa ottain kovan hinnan.

Siellä myöskin Väinö-isä

tähtäsi jo kiväärillään…

ampui… – Mitä tuli mieleen?

Vihollinen vai – ihminen?

Omat joukot vahvistuivat,

motituksetkin alkoivat.

Loso, Reuhka, Luelahti,

Kannas, Rastin iso motti.

Mottitaistelutkin vaati

uhreja mut viimein koitti

rauha sekä evakoille

kotiinpaluu raunioille.

*

Nyt alkoi jälleenrakennus,

mut vielä alkoi sota uus,

joka kesti monta vuotta,

sekä tuotti huolta uutta.

Sota oli kauempana,

mut siviileillä pelkona,

desantit ja partisaanit

ne sivullisiakin vaani.

*

Rajakylissä pelättiin

ja joskus yöksi paettiin

saariin taikka keskuskyliin

että kaikki päättyis hyvin.

Silti siviilitkin kärsi

vihollisen luodit iski

Viiksimoon ja Hirvivaaraan,

Kuumussakin Kurkivaaraan.

*

Aina seuraa sotaa rauha

ja uus nousee kansas voima.

Heilui saha, kirves, kuokka,

syntyi suuret ikäluokat.

Kyläkoulut kohotettiin,

uudet tilat asutettiin,

laajatkin uudet alat tuol

Lumiahos, Mustalaissuol.

*

Luja oli usko maahan,

jalostui ja kasvoi karja,

kunnes tuli uusi riesa,

maito liiaksikin piisaa!

Pelastuksena Kostamus,

kaivoskaupungin rakennus,

ettei heti kaikki kaikkoo,

työttömänä jätä Kuhmoo.

*

Kuhmo oo-yy iso saha,

Rusasia kauppiaina,

rautakauppa Korhosella,

Rautiainen ukkoherra,

Känsäkoura, Villipeura,

Sirkan kioski, Kuhmon Kiva

Seitkytluvun dynamiikkaa…

– tuskin aika muistot kultaa?

*

Kaupunkina erämaassa

ollaan muttei kaula suossa.

Kesä kutsuu kamareille

– siitä kiitos Kimasille!

Unskin ura, Kuhmo-talo,

uusi koulu, toive jalo

että liike sekä aatos

sopuisina eläis Kuhmos.

*

Siis on Suomi sata vuotta –

kippistä siis sille! – mutta

nykyään on myöskin vahva

tämä Suomen “jenkkakahva”,

joten juhlitaan me täällä

nöyränä mut myös ylväänä.

“Onnea viel jatkossakin!”,

toivoo eräs Huotarikin.

– Ari Huotari©

PS. Jos jotain haluaisin hänen lisäävän johonkin versioon runosta, niin se olisi muutama riimi hänen jo pienenä äidittömäksi jääneestä äidistä. Hän oli kolmetoistalapsisen perheen kuopus.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s