Otatko ajatuksesi liian vakavasti – Dan Siegelin siivittämiä Sisäisen teatterin ajatuksia

katisarvela.com

Johdantoa

Leena Pennanen sanoo Helsingin Sanomien artikkelissa, ettei meditaatio ole suoritus, joka pitäisi tehdä jossain rauhoitetussa tilassa tai muuten se on pilalla. Meditaatio on hänen mukaansa itse asiassa sen harjoittelemista, että ei ota niin tosissaan sitä, mitä tapahtuu omassa mielessä.

Minun on helppo yhtyä Pennasen ajatuksiin. Sisäinen teatteri®  – kirjoittamismenetelmä, kun on juuri sen harjoittelemista, ettemme ota liian vakavasti päässämme liikkuvia tunnetiloja ja ajatuksia.  Sen sijaan opettelemme suhtaumaan uteliaisuudella ja leikillisyydellä  omaan sisäiseen maailmaamme. Vieläpä johdattelemme mieltämme, tietoisesti ohjaten, oivallusta tuottavaan, aktiivisen mielikuvituksen, spontaaniin leikkiin. Näemme sisäisen maailmaamme näyttämönä, jossa erilaiset minuutemme osat  lihallistuvat ja käyvät spontaania, improvisoitua, dialogiansa.  

Aikamme vakava kultuurinen ongelma on se, liian monet meistä ottavat aivojensa synnyttämät tunnetilat ajatuksineen ja mielikuvineen liian vakavasti. Vihan, ahneuden tai pelon tilassa, emme näe todellisuuttaa objektiivisesti, ja reaktiivinen oikeassa oleminen korvaa dialogisen hyväksyvän ja tietoisen läsnäolon.  

Hypoteesini on ollut, että kun  oivallamme ajatustemme olevan vain mielikuvituksen tuottamaa sisäistä draamaa, tulee meistä onnellisempia ihmisiä. Kun kehitämme täten tietoisuustaitojamme, osaamme olla maailmassa kevyemmin: uteliaina, ja avoimina, katsellen maailmaa aloittelijan mielellä.  Kohdistaen katseemme rohkeasti sisimpäämme näemme koko epätäydellisen minuutemme kaikkine puolineen.

Dan Siegelin käsitys ihmismielestä

Sisäinen teatteri®  mukailee psykiatrin Dan Siegelin (Play and Creativity in Psychotherapy) ajatusta ihmismielestä. Siegel on kiinnittänyt huomionsa siihen, että lähes poikeuksetta kukaan, asiantuntijasta maallikkoon,  ei tunnu tunnu tietävän, mitä mieli ylipäätään on. Mielestä ei ole olemassa juuri kenelläkään kunnollista määritelmää.

41nPuoA5grL._SX310_BO1,204,203,200_

Siegel määrittelee mielen suhteelliseksi ja kehollistuneeksi energia-  ja informaatiomolekyyli virraksi, joka virtaa sekä ihmisen sisällä, että yksilöiden välillä. Ihmismieli muovautuu jatkuvasti siis sekä sisällämme että ihmissuhteissamme. Mieli ei ole vain neurobiologista aktiivisuutta vaan se rakentuu kulttuurisesti, mm. sosiaalisissa suhteissamme.

Ihminen voi hyvin silloin, kun hän kykenee optimaalisesti organisoimaan mieltänsä, tätä informaatio-  ja energiavirtaa. Tätä kykyä oman mielen organisointiin voi harjoittaa Dan Siegelin  mukaan introspektion eli itsetutkimuksen avulla. Hän mainitsee, että introspektiota voi tehdä muun muassa kirjoittaen, hyödyntäen analyyttisen perinteen aktiivista mielikuvitusta.  Sisäisen teatterin®  viitekehys onkin  analyyttinen (minätilojen terapia) , ja se käyttää hyväksi aktiivista mielikuvitusta. Menetelmän avulla voimme oppia ohjaamaan, havainnoimaan ja organisoimaan oman mielemme spontaania tunne-, mielikuva-  ja ajatusvirtaa.  

Kaikilla meillä ihmisillä aivot ovat hetkittäin “tyhjäkäynnillä”, jolloin niissä vaeltelee spontaanisti ja vapaasti yhdistyviä ajatuksia (DMN default mode network). Tämä mielen vaeltelu ei yleensä tuota sellaisenaan onnellisuutta, vaan asia on Siegelin mukaan yleensä päinvastoin. Tämä satunnainen tyhjäkäynti ja mielen vaeltelu ennustaa pikemminkin onnetonta elämää. Varsinkin silloin, kun henkilöllä on vakavia kiintymyssuhde puutoksia ja traumoja, DMN voi riistäytyä käsistä. Juuri siksi tarvitsemme terapiaa, terapeuttisia ryhmiä ja  erilaisia tietoisuustaitoharjoituksia. Opimme irrottamaan itsemme hyödyttömästä mielen vaeltelusta, DMN:stä. 

DMN:ssä on kuitenkin myös toinen ulottuvuus. DMN, spontaani mielenvaeltelu,  voi Siegelin mukaan myös tukea introspektiivisia ja sosiokognitiivisia prosesseja.  Tämä tapahtuu kun kutsumme mielenvaeltelun tervetulleeksi ja käytämme sitä hyväksi kontrolloidusti. Ihmisen ei tarvitse olla vain satunnaisesti, autonomisella hermostolla reagoiva, erilaisissa tiloissa ja sen spontaanissa ajatteluvirrassa heittelehtivä olento, vaan hänen on mahdollista oppia olemaan hyväksyvästi läsnä omalle sisätodellisuudelle. Hän voi tällöin tietoisesti ohjata omia luovasti assosioituvia kognitioita, tunteita, tuntemuksia, mielikuvia ja toimintoja. Tämä puolestaan edesauttaa, että hän voi yhä taitavammin valita kuhunkin hetkeen sopivimman tilan ja toimintamallin.  

Tietoisuustaidoin, joihin lukeutuu myös kyky ottaa DMN ohjaukseen, meistä kasvaa joustavampia. Siegelin mukaan mielemme usein kärsii joko kognitiivisesta jäykkyydestä tai kaoottisuudesta.  Kognitiivisesti jäykkä henkilö takertuu johonkin näkökulmaan, eikä osaa katsoa maailmaa aloittelijan mielellä,  monista eri näkökulmista käsin.  Kaoottinen mieli puolestaan heittelehtii spontaanisti erilaisissa elämän varrella opituissa tunnepitoisissa rooleissa. Henkilö saattaa  esimerkiksi tehdä tunnelatautuneessa tilassa nopeita impulsiivisia päätöksiä, joita hän myöhemmin katuu.

Sisäisen teatterin®  “roolimme”, minätilamme tai kokemustilamme,  ovat muodostuneet elämämme eri vaiheissa opittuina käyttäytymismalleina kokemuksistamme, suhteistamme muihin ihmisiin.  Rooliemme olemuksessa, analyyttisestä näkökulmasta, ilmenee siis  erilaiset tunteiden siirtoihin liittyvät  ja kiintymyssuhteittemme tuottamat reflektiiviset, usein huonosti tiedostetut, ajattelu- ja reagointimallit.  Roolimme, minätilamme,ovat kuin pieniä ihmisiä sisällämme. Ne ovat muodostuneet eri elämämme vaiheissa.

Voimme käyttää Sieglin mukaan  aivojemme tyhjäkäynnin mielenvaeltelua,  DMN toimintoja, sekä itseämme vahingoittavasti että itseämme eheyttävästi, integroivasti. DMN:n ollessa vahingollista, käytämme aikaamme esimerkiksi itsekeskeiseen ajatteluun, turhan huolehtimiseen ja vaikkapa toisiin suuntautuvaan, joskus ilkeäänkin, asioiden vatvomiseen. Kysymyksessä on tällöin “maladaptiivinen” eli  sopeutumistamme vahingoittava, mieltämme hajottava, spontaani, mielen vaeltelu. Itselleni tämä vahingollinen DMN on hyvinkin tuttua, erityisesti nuoruuden ja varhaiskeski-iän, kriisivaiheista (mm. avioerokriisi, syöpädiagnoosit).

DNM ja Sisäinen teatteri® 

Mikä parasta voimme myös oppia käyttämään, Siegelin mukaan, DMN:aa tietoisesti, itsemme hyväksi. Tämän huomasin oman luovan kirjoituskokemukseni kautta ja lähdin kehittämään Sisäinen teatteri®  -menetelmää minätilojen terapiasta,  hypnoterapia suuntauksesta. (Automaattisesta kirjoittamisesta on vuosisatojen perinteet hypnoosissa). Menetelmä lähti liikkeelle siis puhtaasti omasta kokemuksesta eli siitä, että  aloin elämäni kriisitilanteessa käymään kirjoittaen draamallista dialogia eri puolieni kanssa. Huomasin kirjoittaessani putoavani välillä hetkiksi syviin flow-tiloihin, joissa minäni eri roolit lähtivät elämään omaa elämäänsä. Sittemmin menetelmä on rikastunut, kiitos ryhmistä saamieni kokemusten ja asiantuntijoista muodostuneen tukijoukkueeni peilauksen. x)

Kuten Sisäisessä teatterissa®, myös Dan Sigelin mukaan, voimme kutsua mielen vaeltelumme tervetulleeksi. Voimme käyttää sitä hyväksi itsetutkimukseen, ongelmiemme ratkaisuun  ja luovuutemme kehittämiseen. Mielen vaeltelu, DNM,  voi tässä kontrolloidussa tai omien sanojeni mukaan,  ohjatussa muodossa, olla tietoisuustaito: harjoittelemme  itseemme suuntautuvaa, arvostelematonta ja hyväksyvää, vapaaseen assosiaatioon perustuvaa, luovaa mietiskelyä. Tilojen tietoisella ohjauksella varmistamme, että suuntaamme hyväksyvän läsnäolon kaikkiin puoliimme, jolloin ne optimaalisessa prosessia integroituvat osaksi kokonaisempaa minuuttamme. Emme torju mitään tilojamme, vaan suhtaudumme kaikkeen, mitä se tuottaa hyväksyvästi ja arvostavasti.  Tietoisesti ohjaten ja sisäisin neuvotteluin, pyrimme muodostamaan tiloistamme sopusointuisemman kokonaisuuden, jotta sisäiset ristiriitamme ja niiden torjunta eivät syö energiaamme.

Kokemukseni on, että apua tähän mietiskelytyyliin saa runsaasti länsimaisesta sielunhoito-, mietiskely- ja psykoterapeuttisista traditiosta (esim. psykodraama, internal family systems therapy, transpersonaalinen psykoterapia).  Sitä voi tukea myös erilaisin mindfulness-harjoituksin, joilla voimme oppia säätelemään paremmin autonomista hermostoamme ja mielenvalteluamme.

Sitä, kuinka tilat elävät kehollisesti sisällämme, valaisee uudella tavalla Stephen Porgesin polyvagaaliteoria. Tilamme lihallistuvat sympaattisen ja parasymppaattisen hermoston kautta, erityisesti aivohermojemme ja näistä varsinkin kiertäjä-eli vagus hermon kautta. Eri tunnetilat aktivoivat eri tavoin autonomista hermostoamme ja kehomme hormonaalista järjestelmää. Tunnetilamme ovat siis yleensä myös lihallisia kokemuksia, mutta voimakkaissa tunnelatautuneissa tiloissa, saatamme irrota kehollisesta kokemuksestamme eli dissosioidumme. Tietoisuustaidoin lisäämme kehotietoisuuttamme. Valtakulttuuri rakentuu tällä hetkellä valitettavasti ihmisistä, jotka ovat puhuvia päitä: yhteys kehon viisauteen on puutteellista.

Voimme hyötyä, erityisesti  elämän murros- ja kriisikohdissa siitä, että  jäsennämme kaoottisen ja lihallisen sisätodellisuutemme, tekemällä sisäisestä elämästämme draamallista mielikuvituksen näytelmää. Lakkaamme ottamasta ajatuksiamme vakavasti ja ryhdymme havainnoimaan sitä, kuinka ruumiimme puhuu moninäkökulmaisesti, mielikuvituksen spontaania, uusien mieleyhtymien kieltä. Löydämme kehoyhteytemme.

Kun kutsumme levollisessa ja rauhallisessa tilanteessa luovasti kirjoittaen, mielenvaeltelumme tervetulleeksi, ajatukset eivät enää vain satunnaisesti ajattele meissä ja tunnetilat eivät enää vain spontaanisti tunnu meissä. Sen sijaan me tietoisesti ajattelemme ajatuksemme ja lähdemme ohjaamaan omia tunnelatautuneita tilojamme ja mielikuviamme, päästäen ohjaukseta aina hetkittäin irti. 

Kun olemme riittävän levollisessa ja vastaanottavassa tilassa, sisäinen elämämme paljastuu reflektiiviseksi,oivallusta tuottavaksi, improvisoiduksi, näytelmäksi. Tällöin erilaiset, historialliset, ihmissuhteissamme syntyneet sisäiset roolimme, tilamme, voivat lähteä  tuottamaan uusia heuristisia mieleyhtymiä,  spontaanissa luovassa flow-tilassa. Kutsun Sisäinen teatteri -menetelmässäni tätä virtaavaa, spontaania dialogia tai tarinaa synnyttävää muuntunutta tajunnan tilaa, psykodraamalliseksi transsiksi.  

Kuinka prosessista voi tehdä mahdollisimman turvallisen?

Perustaan turvalliselle prosessille luo hetkittäinen, tietoinen ajatusprosessin ohjaus,  itseen ja erilaisiin tiloihin suuntautuva arvostavuus ja hyväksyntä, sekä turvalliset aikuiset mielenosat. Jotta ihminen kykenee yksin työskentelyyn, täytyy hänellä olla itsen vakauttamisen taitoja. Mikäli henkilöllä on vakavia mielenterveysongelmia ja/tai traumoja, on turvallisinta aloittaa kirjoittaen tapahtuva mietiskely terapiassa tai terapeuttisessa ryhmässä, jossa harjoitellaan mm. vireystilojen säätelyä. Sosiaalinen liittyminen turvalliseksi koettuun ryhmään tai terapeuttiin on aina vakauttavaa.

Ajattelen, että aina hyödymme siitä, että tulemme todistetuksi. Ihminen janoaa turvallisen ihmisen hyväksyvää läsnäoloa ja todistetuksi tulemista. Ulkopuolinen ihminen, terapeutin rinnalla,  kokonaisvaltaista viisautta omaava maallikko,  voi olla prosessimme hyväksyvä ja turvaa tuova todistaja. Toisaalta voimme oppia olemaan vähitellen yhä enemmän sitä myös itse. Voimme itse olla yliyksilöllisessä kokemuksessa rakastava ja hyväksyvä itsemme todistaja.

Onko tämänkaltainen mietiskely vaarallista?  Kyllä on.  Elämä on kaiken kaikkea vaarallinen hanke, teemme sitten niin tai näin.  Kuinka paljon pahaa oloa, masennusta, pelkoa ja ahdistusta syntyykään siitä, että ihmisille opeteta tietoisuustaitoja; kykyä introspektioon, omien tunteiden ohjaukseen ja oman autonomisen hermoston säätelyyn. Lukemattomat ihmiset, väitän, tällä hetkellä jopa enemmistö kansalaisista, kantaa sisällänsä lievän tai vakavan lapsuuden kaltoin kohtelun seuraamuksia. Heidän “sisäinen teatterinsa” on tällöin kognitiivisesti jäykkä (takertuu joihinkin tiloihin) tai kaaoksessa (mieli hyppii apinana missä tilassa milloinkin). Tämä johtaa lukemattomiin sosiaalisiin ongelmiin, addiktioihin ja jopa itsemurhiin. Hän voi olla myös vaaraksi muille ihmisille.

On harvinaista, että ihminen olisi eheä persoona. Viime aikoina julkisuudessa olemme nähneet paljon esimerkkejä siitä, kuinka yhteiskunnallisessa eliitissä on ihmisiä, joiden moraali kertoo siitä, että he eivät ole hyvin integroituneita, eheitä ihmisiä.

On mahdoton yhtälö, että me kaikki saisimme henkilökohtaista terapia-apua.  Meidän on kehitettävä muita menetelmiä. Visioni on, että tulevaisuudessa muodonmuutoksellinen oppiminen, tietoisuustaidot  ja erilaiset taideterapeuttiset menetelmät (joiden sisään on kirjoitettuna tietoinen läsnäolo, ja joiden metaforinen ja symbolinen ilmaisu antaa etäisyyttä), auttavat kansalaisia kokoamaan ja vahvistamaan eheämpää minuutta. Opetamme  lapsesta pitäen traumainformoiduissa kouluissa ja terveydenhoidossa tervettä tunteiden ja kehon stressitilojen säätelyä. Ihmiset eivät ole pääsääntöisesti rationaalisia toimijoita, vaan vahingollisia käyttäytymismalleja ohjaa integroitumattomat kehomielitilat.

Mikäli lapsen kiintymyssuhde olosuhteet ovat otolliset (lapsi saa vanhempiensa jakamattoman rakkauden,hyväksynnän ja erilaisten tunnetilojen terveen peilauksen), muodostuu lapsen aivot ja autonominen hermosto ihanteelliseksi. Hän saa lahjaksi tällöin myös sosiaalisen liittymisen taidot, levollisen autonomisen hermoston  ja hyvän mielitajun. Mielitaju on Siegelin mukana kykyä aistia omaa ja toisen ihmisen mieltä.

Tietoisuustaitoja omaava ihminen ei reagoi  elämän vaateisiin reaktiivisesti vaan harkiten ja korkealla moraalilla. Hänellekin kasvaa mielitajua. Kaikilla meillä on enemmän tai vähemmän kiintymyssuhdeongelmia, joita voimme onneksi korjata aikuisena terapiassa sekä kehittämällä tunne ja tietoisuustaitoja.  

Lopuksi

Tietoisuustaidot tarjoavat polun syvempään itseymmärrykseen, onnellisempaan elämään  ja terveyskäyttäytymisen itseohjaukseen. Voimme harjoittaa taitoja lukemattomin eri tavoin. Sisäinen teatteri ja sen aktiivinen mielikuvitus on vain yksi tuhansista kokemuksellista menetelmistä, joilla hankimme itsellemme näitä taitoja.

Päätän tämän blogiartikkelini Dan Siegelin haastattelun lainaukseen. 

Paljon siitä, mitä tapahtuu mielessä, tapahtuu tietoisuutemme ulkopuolella, mutta silti nämä ei-tietoiset prosessit vaikuttavat terveyteemme. Kun nämä negatiiviset ajatukset, kuten pelko, vihamielisyys, pettyminen, suru, tuodaan tietoisuuteen, ne muuttuvat osaksi terveyttämme. Nämä ajatuksemme, joita minun alalla kutsutaan integroitumattomiksi hermoprosesseiksi, ovat pohjimmiltaan kuin mustia aukkoja. Niillä on niin paljon painovoimaa, että he imevät energiaa irti elämästä. Ne vaikuttavat terveyteemme, mieleen, sen joustavuuteen ja sujuvuuteen, sen tunneiloon ja kiitollisuuteen.

Tilamme vaikuttavat myös ihmissuhteisiimme. Ne tekevät meistä jäykästi käyttäytyviä tai ne  saavat meidät olemaan räjähtävällä tavoilla vuorovaikutuksessa. Ne myös vaikuttavat kehoon itseensä, mukaan lukien hermosto ja immuunijärjestelmän.

x) Merkittävänä apuna menetelmän kehittämisessä on ollut australialaisen hypnoterapeutin, Jan Skyn kehittämä ESI-työkalu, jolla henkilö voi yleensä rakentaa itselleen nopeasti minätilojen kartan, mikä auttaa pääsemään kiinni luovaan aktiivisen mielikuvituksen kirjoittamisprosessiin.  Oppia olen saanut myös psykiatri Mikaela BlomqvistLyytikäiseltä, joka on käyttänyt Sisäinen teatteri- kirjoitusmenetelmääni traumaperäisestä dissosiaatiohäiriöstä kärsivien potilaiden tukimuotona. Hänen houkuttelemana olen päätynyt myös sensomotoriseen psykoterapiakoulutukseen, joka syventää omaa ymmärrystäni minätiloista kehollisina prosesseina. Tällä hetkellä seuraan mielenkiinnolla seuraan Eliisa Auvista, Jyväskylän yliopistosta, joka tekee menetelmästä väitöskirjaa päihdeongelmasta kärsivien omaisten parissa.

PS.  Tervetuloa tammikuussa Lapinlahden Lähteelle www.iloajatoiva.fi

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s