Hammaslääkäripelon syväluotausta – Integratiivista pelon hoitamista, osa 4

KOHDEN TRAUMAINFORMOITUA TERVEYDENHOITOA

Tietoisesta hyväksyvästä läsnäolosta eli mindfulnessista on niin paljon tieteellistä näyttöä, että pelkäävän potilaan hoitaminen ensisijaisesti nukuttamalla voi näyttää hyvinkin kyseenalaiselta toiminnalta. Ymmärrän varsin hyvin, että nukutus tai sedaatio voivat olla tärkeitä hammaslääkäriaseman tukimenetelmiä, jotta pitkällinen, mahdollisesti hyvinkin vaativa pelkäävän potilaan hoitorupeama, saadaan nopeasti ja ei-traumatisoivasti eteenpäin. Ainoana hoitokeinona hammashoitopelkoon se on huono. Kivuttomuudella ehkäistään tietenkin uutta traumatisoitumista, ja siinä mielessä sedaatio tai nukutus on hyvä.

Integratiivisen pelon hoitamissa olennainen asia on, että terveydenhuollon ammattilainen tiedostaa traumojen vaikutuksen ihmisen psykofyysiseen terveyteen. Tällä hetkellä lääketieteessä puhutaan jo trauma informoidusta potilaan hoitamisesta (TIPC trauma informed primary care). Tässä on yhteenveto, millaisia asioita traumoihin liittyen olisi hammashoitopelosta ja omasta hyvinvoinnista kiinnostuneen suunterveyden ammattilaisen hyvä opiskella.

Hammaslääkärit  toimivat potentiaalisesti traumatisoivien toimenpiteiden äärellä ja siksi heille olisi erityisen tärkeää olla tietoisia traumojen  vaikutuksista ihmisen kokonaisvaltaiseen terveyteen. Osa hammashoitopeloista on kivuliaitten (hammas)lääketieteellisten toimenpiteiden seurauksia eli traumojen olemuksesta tietämättömien tai välinpitämättömien terveydenhuollon ammattilaisten itsensä aiheuttamia. Toki on tilanteita, joissa kivun tuottamista ei voi välttää, mutta väitteeni on, että näissäkin tilanteissa potilaan kokemus on riippuvainen hoitohenkilökunnan asenteesta ja tunnetaidoista.

Erityisen tärkeää TIPC:n näkökulmasta olisi, että pienten lasten vanhemmat (kuin myös terveydenhuollon ammattilaiset itse) olisivat yhä eheämpiä persoonia, jotta emme siirtäisi enää traumojamme sukupolvesta toiseen. Siksi on tärkeää, että mahdollisimman moni, erityisesti nuori vanhempi, saisi apua ahdistustensa ja pelkojensa käsittelyyn. Ideaalisessa tilanteessa katkaisemme traumatietoisuudellamme yli sukupolvien ylittävän ahdistusten ja pelkojen taakkakierteen. Dan Siegel toistuvasti on korostanut haastatteluissaan sitä, että suurin yhteiskunnallinen muutos, jolla parannettaisiin kansanterveyttä, olisi se, että jokainen lapsi saa kaiken sen hyväksynnän ja rakkauden, joka hänelle kuuluu.  Oma olettamukseni on, että tällä parannettaisiin ratkaisevasti myös hampaiden terveyttä.

Mikäli emme itse kykene terveydenhuollon ammattilaisina integroimaan omaa persoonaamme koherentiksi kokonaisuudeksi, on meidän vaikea luoda kokonaisvaltaisesti parantavaa suhdetta potilaisiimme. Lisäksi sairastumme itse helposti stressiperäisiin vaivoihin ja myötätunto-uupumukseen. Oman kehomielen hyvinvointi on erityisen tärkeää silloin, kun potilas itse kärsii tunteiden säätelyongelmasta, kuten vaikkapa hammashoitopelosta. Terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa tulisi korostaa oman stressin hallintataitoja ja omia tunne- ja tietoisuustaitoja.

Traumainformoitu hoitaminen on väkevä, parantava mahdollisuus myös terveydenhuollon palveluita tarjoavalle yhteisölle, sillä emme voi auttaa potilaitamme paranemaan kokonaisvaltaisesti, jos itse olemme töissä kaottisessa, stressaavassa ja huonosti tukea antavassa työyhteisössä (Edvard L. Machtinger & al, 2015). On pidettävä huoli siitä, että voimme harjoittaa ammattiamme tunneilmapiireiltään terveissä työyhteisöissä, jotka tukevat meitä  tasapainoiseen tunne-elämään ja tietoiseen hyväksyvään läsnäoloon.

🌹🌹🌹🌹
MINDFULNESS-VALMENNUS JA HAMMASHOITOPELKO

Tietoisesti läsnäoleva tunteiden säätely on sitä, että ihminen omaa aina kyvyn pysyä hyväksyvästi läsnä tunnetilallensa, riippumatta sen suuruudesta ja sen valenssista tai voimakkuudesta. Se ei ole sitä että henkilö tukahduttaa tunteensa tai yrittää muuttaa asiantiloja jotenkin. Sen sijaan tietoinen hyväksyvä läsnäolo on systemaattista tietoisuuden koulutusta ei-reaktiivisuuteen, jolloin hyväksyvän läsnäolon kautta henkilö kykenee irtaantumaan mistä tahansa tunnekokemusta. Hän tietoisesti saavuttaa kyvyn valita ajatuksensa, tunnetilansa ja tuntemuksensa, samaistumatta niihin , sen sijaan että hän tavanomaisesti reagoisi koettuun. (Richard Chambers et al, 2009) (käännös Kati Sarvela)

Nykyään eritasoisia mindfulness-harjoituksia on tuhansia ellei kymmeniä tuhansia youtubessa. Kehittääksesi läsnäolotaitojasi on hyvä aloittaa siitä, että olet päivittäin läsnä itsellesi. Kehität omia mindfulness-taitojasi. Harjoittelet olemaan kehossasi.

Mindfulness-taitoja voi opetella monin tavoin. Alunperin  Jon Kabat-Zinin kahdeksan viikon MBSR-kurssi on tunnetuin ja vankkaan näyttöön perustuva. Itse olen oppinut tietoisuustaitoja hypno- ja psykoterapiakoulutukseni kautta ja lisäksi olen käynyt lisäksi lyhyempiä mindfulness-kursseja. Olen harjoittanut tietoista hyväksyvää läsnäoloa monin eri tavoin. Tällä hetkellä olen sensorimotorisessa psykoterapiakoulutuksessa, jonka keskeisempiä työkaluja on ohjattu mindfulness, erityisesti ohjattu mindfulness (directed mindfulness).

Voit löytää oman mieltymyksen mukaisia harjoituksia netistä.  Oma lemmikkini on psykologi ja joogan opettaja Tara Brach, joka on kirjoittanut mm. kirjan Radical Acceptance.  Psykitari Dan Siegelillä on myös hieno perusharjoitus, jota hän kutsuu ”tietoisuuden pyöräksi”.  Jos pelot ja ahdistushäiröt kiinnostavat, tässä erinomainen kirja liittyen mindfulnessiin ja ahdistuksiin:


Kuten aikaisemmin mainitsin, potilaan desensitaatiolla eli sillä, että häntä pikkuhiljaa altistetaan turvallisessa, empaattisessa ilmapiirissä yhä vaativimmille toimenpiteille, on saatu hyviä tuloksia. Tässä desensitaatiossakin pidän keskeisenä hammaslääkärin asennetta. Hänen täytyy olla mahdollisimman tietoisen hyväksyvästi läsnä potilaalleen, toisin sanoen hänellä itsellään tulee olla tietoisuustaitoja. Tutkimusten mukaan tietoisen läsnäolevasti oleva lääkäri antaa parempaa potilaslähtöistä hoitamista.

Omissa koulutuksissani korostan luovien taideterapeuttisten menetelmien sisään kirjoitettua hyväksyvää läsnäoloa. Ne lähtökohtaisesti sisältävät jo hyväksyvän tietoisen läsnäolon, ja niitä voi sekä terveydenhuollon ammattilainen että potilas käyttää oman tunneilmaisunsa kehittämiseen. Mielikuvituksemme ja luovuutemme ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita, kun haluamme olla tietoisen hyväksyvästi itsellemme läsnä. Mindfulnessin luovaa ulottuvuutta korostaa Harvardin yliopiston pitkäaikainen sosiaalipsykologian professori Ellen Langer. Toki myös monet keholliset idän menetelmät, kuten jooga sisältävät lähtökohtaisesti jo hyväksyvän läsnäolon asenteen.

Tietoisuustaidot ovat kokemuksellista oppimista. Niitä emme opi vain oppikirjoista. Lääketieteilijät ovat tottuneet faktatietoon. Tietoinen hyväksyvä läsnäolo rakentuu sen sijaan ensisijaisesti kokemukselliselle oppimiselle. Oivalluksia on tehtävä omakohtaisten harjoitusten kautta.

Tietoisuustaidot ovat erityisen tärkeitä, kun potilas esimerkiksi itkee, kiukuttelee tai saa paniikkioireita. On tärkeää, ettemme päästä terveydenhuollon ammattilaisina itseämme reaktiiviseen tilaan. Mikäli voimakkaita tunteita nousee potilaan kehomieleen, kannattaa potilasta lempeästi rauhoittaa ja auttaa häntä pääsemään takaisin tähän hetkeen, jonka jälkeen toimenpiteitä voi jatkaa, mikäli asiasta ollaan yksimielisiä.

Hammaslääkäri ja hänen tiiminsä voi luoda potilaalle turvallisen tunnetaitojen oppimisilmapiirin, jossa potilas kokee tulevansa hyväksytyksi kaikkine tunnetiloineen. Yleensä pelko ja ahdistus ovat täysin normaaleja opittuja kehomielen tiloja ja niihin liittyviä reagoimismalleja, ja hyväksyvässä ilmapiirissä tilat voivat tuoda potilaalle oivallusta hänen omasta identiteetistään. Pelkojen taakse kätkeytyy usein vanhentuneita, opittuja epärealistisia uskomuksia ja käyttäytymismalleja.

Processed with MOLDIV

KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ MINDFULNESS-KOULUTETULLE HAMMASLÄÄKÄRILLE TUNNETAITOJEN VALMENNUKSEEN:

1. Keskustele ja rakenna potilaalle ja itsellesi riittävän vahvat rajat

Voit auttaa potilasta rakentamaan itselleen terveet rajat ja rajojen puolustuksen. Mikäli hammaslääkäri ei kunnioita potilaan rajoja, esimerkiksi ei puuduta pyydettäessä, potilas voi kieltäytyä hoidosta ja valita toisen lääkärin.

1. Opeta erilaisia tunteiden säätelykeinoja

Mindfulness-koulutettu hammaslääkäri voi opettaa erilaisten tunnetilojen tunnistamista, hyväksyntää ja mielen keskittämistä.  Erityisen tärkeää on opetella vatvovien (viimeksikin hammaslääkärissä oli ihan hirveetä… se ei saanut mitään tehtyä… sain paniikkikohtauksen…)  tai huolta kantavien tilojen (varmasti nyt kun huomenna on juurihoito, hammas ei taaskaan puudu, ja on ihan hirveää kun sattuu…) tunnistusta, nimeämistä ja niiden ohjausta. Potilas voi kokeilla kotona vaikka märehtimistuolia, johon rajoittaa vatvoimisen tai hän voi kirjoittaa päiväkirjaa erilaisita tunnetiloistaan ja niiden ajatuksista.

2.   Vahvista resurssitiloja

Tämän voi tehdä rentouttamalla potilas ja tämän jälkeen miettimällä potilaan kokemusmaailmasta tapahtumia, joissa hän on kokenut tyytyväisyyttä ja onnistuneensa.  Niiden ei tarvitse olla suuriaasioita. Kysymyksessä voi olla vaikka kauniiden lapasten neulominen tai onnistuneen päivällisen valmistaminen. Tämän jälkeen aistitaan onnistumisen tilaa  kehossa, ja havainnoidaan millaisia aistimuksia, tuntemuksia ja mielikuvia kokemus tuo mieleen.  Entä liittyykö tunteeseen jotain muutosta ja liikettä?

(Mikäli potilas ei löydä mitään onnistumiskokemusta, voidaan hakea resurssitilaa hypnoosin kautta mielikuvaharjoituksista.)

3. Hanki itsellesi ja valmenna potilaan metakognitiivisia taitoja

Metakognitiivisillä taidoilla tarkoitan kykyä tarkastella omaa oppimista, myös tunnetaitojen oppimista ja erilaisten tunnelatautuneiden tilojen, ”kokemustilojen” tai ”minätilojen”, havainnointia. Metakognitiivisia taitoja omaava osaa eritellä ja nimetä tilojaan, hän tiedostaa omia vahvoja ja heikkoja puoliansa. Taitojen karttuessa hän osaa suunnitella, seurata ja arvioida tunnetaitojensa oppimista.

Hammaslääkäri voi valmentaa potilastaan ottamaan uteliaan suhteen tunnetiloihinsa ja niiden kehollisiin ilmenemismuotoihin. Pelko ei ole vältettävä mörkö, vaan se voi olla tärkeä opettaja. Hammaslääkäri voi kannustaa potilastaan tekemään kotona mindfulness-harjoituksia ja ilmaisemaan tunteitaan luovasti esimerkiksi taiteen keinoin.

Meillä jokaisella on monenlaisia erilaisia tunnelatautuneita tiloja, joita voimme tutkia, opettelemalla olemaan niille hyväksyvästi läsnä, sen sijaan että vatvomme, kannamme huolta tai torjumme niitä. Tunteet ovat osa inhimillistä olemustamme. Voimme ottaa tutkivan asenteen erilaisten tilojemme emotionaalisiin, kognitiivisiin ja kehollisiin ilmenemismuotoihin.

4. Valmenna omia ja potilaan maadoitustaitoja

Ohjaamme potilasta aistimaan tarkkailijatilasta käsin kehollista pelkotilaa, minkälaisia ajatuksia, tuntemuksia ja aistimuksia kokemukseen liittyy.  Mikäli potilas on menossa johonkin tunnetilaan,  pakene ja taistele”-tilaantaijähmettymisentilaan, ohjaamme häntä taidoillamme takaisin tähän hetkeen. (Pysähdytäänpä nyt hetkeksi… katsopas vähän ympärillesi, mitkä viisi esinettä näet tässä huoneessa. Hengittelepä välillä hiukanja tehdään sitten rauhoittavaa hengitysharjoitusta. Jähmettyneelle henkilölle tuodaan kehoon liikettä…).

Potilasta voidaan rauhoittaa myös auttamalla suggestioin hänet takaisin resurssitilaan. Se, että ihminen oppii vaihtamaan tietoisesti tilojaan, on merkittävä rauhoittumisen tapa. Eheyttävä kokemus voi syntyä, kun tilalle ollaan hyväksyvästi läsnä, ilman fysiologista ylikiihtymistilaa.

6.  Toista onnistumiskokemuksia

Jokainen onnistunut hoitokokemus vahvistaa uutta kokemisen tapaa ja samalla uutta opittua käyttäytymismallia.  Toiston kautta vahvistetaan näin uutta opittua toimintamallia ja siihen liittyvää tilaa.

LOPUKSI

Pääsääntöisesti potilaan kokemus muuttuu suhteellisen helposti, mikäli hänellä ei ole vakavia mielenterveysongelmia, vaikeita kehityksellisiä traumoja ja niihin liittyviä vakavia dissosiaatio-ongelmia (jotka kuuluvat psykoterapian ammattilaisille).   

Mikäli myönteistä muutosta mindfulness-valmennuksella ei saada helposti aikaiseksi, kannattaa ohjata potilas osaavimpiin käsiin. Oman osaamisen rajat on tiedostettava.

Mainokset