ESI® -tapausselostus

Viikko vierähti kiireisenä. Ensin kävin Siirtolan Emäntä vieraili Tukholmassa, jonka jälkeen hän emännöi australialaista vierastaan Jan Sky:tä. Jan on kehittänyt oman ESI® työkalun Ego state eli minätilojen terapiasta. Kieltämättä työkalun avulla on helppo kartoittaa ihmisen päämääriä tukevia ja sabotoivia minätiloja.

ESI® on asiakasta kunnioittava menetelmä siinä mielessä, että ihminen itse luo omat tilansa, eikä valmentaja tai terapeutti määrittele niitä. Teimme eräälle henkilölle minätilojen kartan. Hänen luvallansa nyt kirjoitan seuraavan selostuksen.

Kyseinen mieshenkilö, kajaanilainen Matti 45 v (tekaistu nimi ja paikka), halusi kirjoittaa kirjan, jonka kirjoittamiseen hän on jo pitkään kerännyt materiaalia.

Hänen minätilojensa kartassa paljastui kirjoittamista tukevia tiloja, kuten Historoitsija (tietoa, täsmällisyyttä, hyvä muisti)  ja Luova tila (energinen, uusia ideoita), mutta paljastui myös sabotoijia, joita oli mm. Fariseus (kaavoihin kangistunut), Kaaos (tekee kaikkea epäolennaista koko ajan) sekä Räntä (syysmasennukseen taipuvainen, alakuloinen tila). Työstimme tiloja, ja kävi ilmi, että Fariseus ja Kaaos ovat olleet tärkeitä hänen osiaan vaikeina masennuksen vuosina, mutta tällä hetkellä niitä ei tarvita. Pienten kohteliaitten neuvottelujen jälkeen, Matti sopi Fariseuksen ja Kaaoksen kanssa, että he voivat siirtyä pois tämän hetkisestä näytelmästä kirjoittamisen ajaksi. Heitä ei tarvita luovassa prosessissa. Räntäkin on ollut viimeaikoina suhteellisen rauhallinen, joten tila lupasi, ettei häiritse kirjoittamisprosessia.

Matin kanssa sovittiin, että joka torstai hän käyttää aikaansa kaksi tuntia kirjoittamiseen. Kirjoittaminen ei ole suuri elämän päämäärä Matille, vaan hän haluaa harrastuksenaan kirjoittaa kirjan. Siksi päätettiin, että ainakin tässä vaiheessa riittää, että Matti antaa kirjalle aikaansa kaksi tuntia viikossa.

Matin kanssa ESI®-prosessi sujui helposti. Hän tunsi menetelmää jonkin verran etukäteen, mikä nopeutti prosessia.

Mainokset

Metaforista, Picassosta, neuroudesta ja minätiloista

Picassosta kerrotaan tarinaa, että jo koulussa hän näki numerot eri tavalla kuin muut ihmiset. Hänelle nelonen oli mies, jolla oli iso nenä, kahdeksikko enkeli ja yhdeksän oli mies, joka nojautui tuulta vasten.  Kumpi sitten näki numerot “oikein”, matemaatikko vai hän?  Asiasta voi olla montaa eri mieltä.  Aristoteles oli puolestaan sitä mieltä, että neron tuntee juuri siitä, että hän kykenee linkittämään metaforin eri asioita toisiinsa. Hän rakentaa eri asioiden välille siltoja vertauskuvin. Hän kykenee rikkomaan perinteisiä ajatuksia mielikuvin.

Anna on viime aikoina omalla palstallaan kirjoittanut tarinoista ja metaforista, siitä kuinka ne sulattavat tietoisuutemme jäykistyneitä näkökulmia. Teksti on sen verran “jämäkkää” tekstiä, että Emäntä väsyy sitä lukiessä. Ja varmaan moni muukin. Silti Anna on hänen mielestään oikeassa: asia on  justiinsa niin kuin Anna kirjoittaa. Vertauskuvat ja niiden symboliikka, meidän mielikuvitusrikkaat näkökulmat maailmasta, sulattavat luutuneita ja kaavoihin kangistuneita ajattelumallejamme. Maailma on se mitä se on, mutta se, miten maailman näemme riippuu täysin mielikuvituksestamme ja luovuudestamme, näkökulmien vaihtotaidoistamme.

Siitä tuleekin mieleen, että ei kai kukaan lukijoista luule tosissaan, että Anna ystävineen olisivat, tai luulisivat olevansa,  “aikuisten oikeasti” olemassa? Siirtolan Emäntä kertoo lukijalle salaisuuden; me emme ole “materialistisesti” mitään muuta kuin Kati Sarvelan tietoisuuden fiktioita, metaforia, joilla toki on aivoissa vastineensa. Meitä ei voi täsmällisesti paikantaa ja määritellä miksikään “kemialliseksi” toiminnaksi, koska olemme vain tiloja, tietoisuuden minätiloja, jotka saatamme aktivoitua  hieman eri paikoissa Kati Sarvelan aivojen neuraaliverkostoja.

Ei siis missään nimessä kannata luulla, että psykologiasta tutut metaforat, ego, egotilat, id, alitajunta, arkkityypit, kompleksit, tiedostamaton mieli, tietoinen mieli ovat “materialistisia” faktoja. Jos näin uskot, kannattaa lähteä työstämään omaa mielikuvitusta, ja sen metaforia, sillä me psykologiset käsitteet olemme vain  käyttökelpoisia vertauskuvia tietoisuuden rakenteista.  Emme ole turhia sellaisia, sillä meitä on testattu kymmeniä – joitakin metaforia jo satoja vuosia.  Kati Sarvelakin olisi huomattavasti typerämpi ilman meitä. (Toki hänessä edelleen on hulluutta muille jaettavaksi).

Kun meillä minätiloilla, itse luomilla tietoisuuden minätiloilla leikkii, voi tuottaa omaa uutta oivallusta omasta tietoisuudestansa. Ja mikä kummalisinta, tästä työstä voi olla apua muillekin.  Monet terapeutit soveltavat asiakkaisiin itsensä kautta oivaltamia mielenrakenteita.  Näin teki mm. Carl Jung; Hän loi arkkityypit ja kompleksit oman aktiivisen mielikuvituksensa ja sen peilauksen avulla. Onnellinen elämä lähtee liikkeelle Siirtolan Emännän mielestä siitä, että ihminen onnistuu luomaan rikkaan ja joustavan tavan rakentaa omasta tietoisuudestaan metaforia. Tässä tietoisuustaitoja (meditaatio, mietiskely, aktiivinen mielikuvitus) hyödyntävässä ihmistietoisuuden laajentamistyössä kannattaa hyödyntää muiden tuottamia, jo olemassa olevia fiktioita, metaforisia,  rakenteita!

Juuri tämä metaforinen työ on tietoisuuden evoluutiota, psyykeen luovaa erilaistumista. Tätähän ihmiseksi kasvaminen on; löydämme omaan elämäämme metaforia, joiden avulla kykenemme vangitsemaan oman tunnekokemuksemme sanoiksi. Toki ne voivat olla muitakin kuin nykypsykologian käsitteitä. Esimerkiksi kristinuskosta ja buddhalaisuudesta löytyy suuri määrä käsitteitä, joiden avulla ihmismieltä voi syvällisesti vertauskuvallistaa ja jotkut pureutuvat olemiseen runoin. Monet ovatkin sitä mieltä, että runot ovat puhtainta olemisen kieltä. Mietiskely- ja meditaatioperinteet ovat myös tietoisuustaitojen harjoittamista.

Ei muuta kuin metaforilla leikkimään! Toiset leikkivät golfpalloilla tai tietokonepeillä. Jotkut leikkivät metaforilla, joilla leikkien voi iskeä hampaansa olemiseen.

Kirja-arvostelu: Mielesi monet puolet – Avain käyttäytymisen muuttamiseen

Siirtolan Emäntä luki muutama vuosi sitten Jan Skyn kirjan (The Many Parts of You) ja nyt sitten vielä saman kirjan suomeksi. Kuva ja Mieli on kääntänyt kirjan nimellä Mielesi monet puolet – Avain käyttäytymisen muuttamiseen.

Kirja lienee tarkoitettu jokaiselle työyhteisön hyvinvoinnista, itsestä ja omasta käyttäytymisestä kiinnostuneelle lukijalle. ”Mielesi monet puolet” onkin erinomainen avain ihmiselle, jota kiinnostaa nämä asiat. Kirja selvittää esimerkein pätevästi, kuinka ihminen voi esimerkiksi työelämässä hyötyä omien mielenosiensa, minätilojensa, tuntemuksesta.

Kirjan vahvoja puolia onkin selkeys. Se selventää minätilojen terapiasta tuttuja käsitteitä tämän päivän työssä käyville Matti Meikäläisille ja Virtuaali Vilmoille. Tällaisia käsitteitä ovat mm. hallitsevat tilat ja taustatilat. Jokaisessa meissä on siis aktiivisia tarkoituksenmukaisia minätiloja, jotka ovat usein mielennäyttämöllämme, ja ne ohjaavat tavallisesti käyttäytymistämme. Poikkeukselliset tilanteet voivat aktivoida taustatilojamme (esim. Raivo, Avuttomuus). Tällöin saatamme yllättävässä tilanteessa käyttäytyä ”odottamattomasti”. Kun emme tunne tilojamme, emmekä ymmärrä niiden tarkoitusta ja tehtävää, saatamme käyttäytyä yliampuvasti vaikkapa työyhteisössämme, jolloin voimme pahimmassa tapauksessa sabotoida yhteistä päämäärämme. Epätarkoituksenmukaiset tilamme voivat olla esteenä vahvuuksiemme esille pääsemisessä.

”Mielesi monen puolet”- kirja saattaa auttaa meitä samaistumisen kautta hahmottamaan jo jonkin verran omia tilojamme. Kirja voi olla monelle konkreettinen avain itsetuntemukseen.  Siirtolan Emännän mielestä onkin tärkeää, että tunnistamme tilamme, koska tämän tehtyämme voimme ryhtyä ohjaamaan minätilojamme, eikä meidän tarvitse olla satunnaisten tilojemme ohjattavia.

Kirjan asiat ovat oikeastaan niin yksinkertaisia, että lukija voi kokea itsensä hämmentyneeksi. Ensimmäisen lukemisen jälkeen Emännälle jäikin mieleen hieman sekava olo. Mitä sitten kun tunnen tilani? Miten lähden työstämään tilojani? Onko tässä jotain järkeä? Mitä nyt?

Emäntä uskoo, että hämmennys on uuden oppimisen peruskokemus. Jan Skyn kirjan kohdalla hallitsevan tilan tunnistaminen (HTT) merkitsee suuren askelen ottamista kohti oman elämän itseohjautuvuutta. Kun löydämme omia tilojamme, huomaamme, että vastuu työpaikan ilmapiiristä on meillä itsellämme. Opettajamme, esimerkiksi työnohjaaja, voi avata meille oven työyhteisön hyvinvointiin, uusine käyttäytymismalleineen, mutta me itse joudumme astumaan ovesta sisään. Asiantuntijat eivät siis ratkaise työpaikalla ongelmiamme, vaan olemme itse vastuussa omista tunteistamme ja toimintamalleistamme.

Jotta meistä voi tulla vastuullisia toimijoita, ykkösasia on, että meidän täytyy tuntea itsemme. Tunne itsesi, se on ikivanha totuus, joka pätee vielä tänäkin päivänä. Tätä itsetuntemusta voi lisätä ratkaisevasti omiin minätiloihin tutustumalla. Itsensä tuntevat ihmiset voivat ”virittää” itsensä työyhteisössä puhaltamana yhteen hiileen. Kun pääsemme alkuun itsetuntemuksessa, voimme lähteä työstämään syvällisemmin tilojamme, esimerkiksi psykodraaman tai dialogisen luovan kirjoittamisen keinoin.

Minätilat mahdollistavat oman tietoisuuden itsereflektion, syvällisen peilaamisen, jonka jälkeen voimme vapautua entistä paremmin minätilojemme, hienommin sanottuna, egomme, vankeudesta. Se joka on paneutunut syvyyspsykologiaan, ymmärtää, että tilojen tunnistus on valtava askel itsetuntemuksensa. Tätä askelta, jossa ihmiset ottavat oman tietoisuutensa pohdiskelun kohteeksi, läheskään kaikki ihmiset eivät ota koko elämänsä aikana. He luulevat olevansa yhtä kuin satunnaiset tunteensa ja ajatuksensa. Syvyyspsykologiset minätilojen työstämiset ovat sitten jo oma tarinansa, johon Skyn kirja ei ota kantaa. Eikä tarvitsekaan. Suuret asiat voivat olla joskus hyvinkin yksinkertaisia. Sille, joka kaipaa syvällisiä filosofioita, kirja ei siis paljoa anna. Se on todella vain avain.

Jan on työskennellyt työyhteisöjen lisäksi myös vankien kanssa. Hän on tehnyt töitä kaikenlaisten ihmisten kanssa, ja siksi hän on pystynyt selkeyttämään asiansa arkijärjen tasolle. Juuri tämä ämä on kirjan vahvuus. Se on helppoa ja selkeää luettavaa kaikille.

Työyhteisökouluttaja ja hypnoterapeutti Jan Sky tulee Suomeen syyskuussa. Hän pitää  työpajat Helsingissä, Turussa ja Tampereella. Lisätietoja tästä.