Kirjoitin jo kolme vuotta sitten hitaasta lääketieteestä, mutta silloin käsite oli vielä sen verran nuori, ettei teemasta löytynyt juurikaan aineistoa netistä. Nyt Michael Flinkensteinin kirja ”Slow Medicine” tuntuu liikkuvan samassa henkisyyden, läsnäolon, meditaation ja luovuuden maaperässä kuin omassa terveysajattelussani liikun. Taas tunnen mielihyvää sielunveljen kohtaamisesta, ja jatkan ajatuksieni ja oivalluksieni työstämistä hiljaisessa kammiossani, seuranani vain tietokone, kirjat, mies, metsäpeurat, sudet, karhut, lakkasuot ja lukemattomat mielentilani.
Hitaassa lääketieteessä on kysymys siitä, että teet töitä löytääksesi keskuksesi, eheyden tilan itsessäsi. Se on sitä, että omaat todellisen ja syvällisen ymmärtämyksen suhteestasi ruumiiseesi, mieleesi, muihin ihmisiin sekä luomakuntaan ympärilläsi. Omaat hyvän suhteen ylipäätään kaikkeen maailmassa. Kysymys on itseesi linjaamisesta ja suuntaamisesta luontevaksi osaksi maailmankaikkeutta. Hidas lääketiede tarjoa apua taiten kuljettavaan tiehen kohti mielenrauhaa, sopusointua, onnellisuutta ja tervettä elämää.
Hidas lääketiede ei ole Flinkensteinin mukaan ”yhden koon” lääketiedettä. Se on sen sijaan yksilöllistä: Jokainen ihminen on ainutkertainen ja hänen polkunsa terveyteen erilainen. Koululääketiede ahtaa meitä normaalin pukuun, erilaisilla mittauksilla (verenpaine, sokeri, kolestroli, leukosyytit jne.). Tämä on tiettyyn pisteeseen ihan hyvä asia. Kuitenkin, jos kaikki huomio keskitetään vain tähän näkökulmaan, rakennamme kalliin järjestelmän, joka keskittyy ongelmien jälkien siivoamiseen ja oireiden halitaan, eikä itse terveyden vaalimiseen. Krooninen sairaus on pitkällinen prosessi, jonka osatekijöihin voimme puuttua jo ennen sairauden puhkeamista.
Flinkensteinin hitaassa lääketieteessä on paljon yhtymäkohtia funktionaaliseen lääketieteeseen ja Meta-Health ajatteluun. Ihmisen terveys ei ole irrallinen hänen historiastaan, tunteistaan, yhteisöstään ja elinympäristöstään. Meta-Healthin tavoin Flinkenstein yhdistää mm. erilaisia tunneongelmia ruumiin elinten ongelmiin. Esimerkiksi tukahdutettu viha voi ilmetä maksaongelmina ja suru keuhko-ongelmina jne. Meta-Health kielellä vahingolliset uskomuksemme ja käsittelemättömät tunteemme meissä aiheuttavat elinkudosstressiä.
Flinksensteinin mukaan ei ole ihme, että tällä hetkellä erilaiset itsehoidolliset menetelmät ovat leviämässä meteoriitin lailla kaikkiin kansankerroksiin. Ihmiset kaipaavat terveyden hoivaamiseen muutakin kuin vain materialistisia ratkaisuja. Hidas lääketiede opastaa meitä terveyteen edistämällä mielenrauhaa ja sydämen viisautta. Suuri osa kansaa voi huonosti itse luomiensa draamojen keskellä, joista he voisivat valmennuksen opastamana käsikirjoittaa itsensä ulos, harjoittamalla hitaan lääketieteen erilaisia itsehoidollisia menetelmiä.
Kansalaiset opiskelevat nyt yhä enemmän terveellisempää elämäntapaa liikkumalla enemmän, noudattamalla erilaisia henkilökohtaisia ruokavalioita, harjoittamalla erilaisia stressin purkumenetelmiä, kuten meditaatiota sekä henkistymällä. Tässä lääketieteessä, lääkäri on parantajana myös opettaja tai valmentaja. Oma mielipiteeni on, että mikäli lääkärillä ei taitoja tähän ole, hankkii hän hyviä yhteistyökumppaneita itselleen täydentävien hoitomenetelmien osaajista. Potilaan hoitamiseen tulisi yhdistyä itsehoidollisten menetelmien opetus (joita minä kutsun kehomielimenetelmiksi ja tietoisuustaidoiksi). Flinkenstein kutsuu hitaan lääketieteen menetelmien soveltamista integratiiviseksi holistiseksi lääketieteeksi (IHL).
Flinkensteinin mukaan perinteinen koululääketiede ja hitaan lääketieteen IHL menetelmät täydentävät toinen toisiaan. Ne eivät suinkaan sulje toisiaan pois. Terveytesi maksimoimiseen kannattaa ottaa ilo irti näistä molemmista suuntauksista. Hidas lääketiede hyödyntää erilaisia kokonaisvaltaisia viisausperinteitä. Flinkenstein nostaa idän ja alkuperäiskansojen parantavia kokonaisvaltaisia perinteitä kunniaan.
Hidas lääketiede on sairauksien ennaltaehkäisyssä sekä kroonisten sairauksien hoitamisessa parhaimmillaan. Krooniset sairaudet ja henkinen pahoinvointi kuormittavat ennennäkemättömän paljon terveydenhuoltoa tänä päivänä. Länsimainen lääketiede ja hidas lääketiede täydentävät ja tarvitsevat toinen toisiaan. Uskon, että kustannustehokkuus paranee ja inhimillinen kärsimys vähenee kun ihmiset löytävät itselleen hitaan lääketieteen IHL menetelmiä.

Tarvitsemme paljon itsetuntemuskoulutusta ja itsehoidollisten menetelmien opetusta, jotta ihmiset kykenevät ottamaan vastuun omasta terveydestään ja terveyskäyttäytymisestään. Tällä hetkellä sosiaali- ja terveydenhuolto kuormittuu ihmisistä, jotka eivät kykene käsittelemään tunteitaan, traumojaan ja stressejään. Hitaassa lääketieteessä kannustetaan ihmistä tutustumaan itseensä, jotta terveiden elämäntapojen valinta ja taito harjoittaa niitä tulee helpommaksi. Kun opit hyödyntämään hidasta lääketiedettä, paranee olosi, olkoon terveysongelmasi sitten mikä tahansa, näin väittää Flinkenstein.
Flinkensteinin resepti kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisäämiseen on seuraava:
1. Kysy itseltäsi oikeat kysymykset.
2. Valitse oma polkusi.
3. Muuta vastoinkäymisesi mahdollisuuksiksi.
4. Kasva henkisesti jokaisessa elämän käänteessä.
Kirjassaan Flinkenstain kysyy lukijalta 77 kysymystä, jotka johdattelevat ihmistä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Tässä joitakin niistä:
Koetko elämälläsi olevan tarkoitusta?
Millaisia ovat ihmissuhteesi?
Kuinka rytmität itsesi luomakunnan rytmiin?
Kuinka hoivaat yhteyttäsi menneeseen elämään ja tulevaan elämään?
Osaatko ilmaista vihan tunteitasi?
Osallistutko johonkin luovaan toimintaan työssäsi tai vapaa-aikanasi?
Kokonaisvaltaiseen hyvinvointiimme ei tarvita Flinkensteinin mukaan akateemista viisautta eikä hienoja teorioita, vaan elinvoimaamme ylläpitäviä eläviä käytäntöjä.
Hitaassa lääketieteessä ei ole kysymys vain fyysistä paranemisesta, vaan tervehdyttävien elämänkäytäntöjen kautta kokonaisemmaksi ihmiseksi kasvamisesta. Omaksumamme materialistinen yksipuolistava elämäntapamme traumoineen ja stresseineen on ollut ihmistä ja yhteisöjä pirstovaa. Joudumme tekemään sisäistä työtä, jotta saamme kudottua itsemme takaisin osaksi yhteisöämme ja kasvaaksemme kokonaiseksi, omiksi itseiksemme.
Hitaan lääketieteen harjoittaja, esimerkiksi lääkäri, ei keskity vain jonkin ihmisen osan hoitamiseen. Hidasta hammaslääketiedettä harjoittava hammaslääkäri ei hoida vain hampaita, vaan vaikka hän keskittyykin toimenpiteissään hampaisiin: hän hoitaa aina kokonaista yhteisöllistä ihmistä. Tämäntyyppinen työtapa on elämäntavassamme tehty vaikeaksi. Yksipuolinen materialistinen lyhytnäköinen tehokkuusajattelu on vallannut joka paikan, myös terveydenhuollon. Olemme irrottaneet itsemme ruumiillisista kokemuksistamme ja perinteisistä yhteisöistämme.
Hitaan lääketieteen ohjaama elämä, sellaisena kun Flinkenstein näkee sen, sisältää taitavan (skillful) elämisen. Tämän lähtökohtana on juuri se, että osaamme löytää itsellemme vastaukset tärkeisiin henkilökohtaisiin: ”Mitä hyvä terveys merkitsee minulle? Miten juuri minun on mahdollista tavoittaa se?” Ihmiset löytävät poluillensa erilaisia vastauksia.
Hyvät terveyttä mittaavat laboratorioarvot eivät välttämättä merkitse tervettä elämää. Sen sijaan hyvään ja kokonaisvaltaiseen terveeseen elämään, sisältyy mielenrauha, harmonia, onni ja elämänhallinta. Kun löydät vastauksia kysymyksiisi, löydät samalla yhteyden omaan sisäiseen viisauteesi ja alat intuitiivisesti tuntemaan, mikä on hyväksi sinulle itsellesi. Löydät oman ainutkertaisen polkusi henkilökohtaiseen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiisi.

Parhaimmillaan elämä on silloin, kun ihminen saa tehdä asioita, joita hän rakastaa, kirjoittaa Flinkenstein. Kirjoittaminen, itsetutkiskelu, maalaaminen tai haitarinsoitto eivät ole tehneet minua aineellisesti rikkaiksi, mutta ne ovat rikastuttaneet elämääni valtavasti. Saan ja voin toteuttaa itseäni monipuolisesti. Tunnen itseni etuoikeutetuksi, siksi että voin joka päivä tehdä elämässäni asioita joita rakastan. Tavallisimmin aloitan päiväni kirjoittaen mietiskelemällä. Sen jälkeen kun aloin kuunnella ruumistani, on kliininenkin työni alkanut jälleen maistua. Kymmenkunta vuotta sitten olin henkisesti valmis jäämään sairauseläkkeelle.
Hidas lääketiede neuvoo sinua kohtaamaan kriisisi ja kuolevaisuutesi. Sairaus on aina kriisi. Kiinalaisilla merkeillä ilmaistuna kriisi tarkoittaa sanoja ”mahdollisuus ratsastaa vaarallisella tuulella.” Sairaus on mahdollisuus ratsastaa vaarallisella tuulella. Se on eheytymisen mahdollisuus, olkoonkin vaikka kysymys kuolemaan johdattavasta sairaudesta.
Vanheneminen ja kuolema ovat Flinkensteinille luonnollisia asia. Sen sijaan kuolemanpelkomme kuin myös jatkuva nuoruuden tavoittelu ”anti-aging”-kulttuuri on luonnoton asia. Hyvä vanheneminen on asia erikseen. On selvää, että mikäli meillä on kuoleman suhteen negatiivisia käsityksiä, tuottaa sen ajattelu paniikkia. Kun löydämme hyväksyvän suhteen kuolemaamme, mahdollistuu todellinen eläminen, jatkuva kasvaminen ja sen mukaiset teot.
Vaikka kuolema on luonnollinen asia, elämänhaluamme täytyy jatkuvasti hoitaa. Se merkitsee Flinkensteinin mukaan sitä, että emme koskaan lakkaa parantamasta itseämme, suhdettamme muihin ihmisiin ja ympäristöömme. Niin kauan kuin ihmisellä on tietoisuutta, voi hän eheyttää suhdettansa omaan ruumiiseensa, lähimmäisiinsä ja koko luomakuntaan. Tämä merkitsee myös sitä, että pyrimme elämässämme pienine yksittäisine tekoinemme siihen, että maailma olisi kuolemamme jälkeen, oman jättämämme perintömme seurauksena, hieman parempi paikka ennen sitä.
Tunnen jatkuvaa myönteistä syyllisyyttä siitä, että syömme koko ajan lastemme ruokapöydästä. Siksi yritän kirjoituksillani kannustaa ihmisiä onnellisempaan, terveempään ja kohtuullisempaan elämään. Pieni, vaatimaton elämä voi olla rikkaampi, kauniimpi, terveempi ja onnellisempi kuin äveriäs luksuselämä vaikkapa Portugalissa. Sen kun oivaltaa, niin elämästä tulee pajon helpompaa.