Hoitomyöntyväisyysongelman ratkaisuna hidas lääketiede?

Terveydenhuollon käyttäjien huono sitoutuminen aiheuttaa paljon turhia käyntejä, kirjoitetaan Hesarissa.  En yhtään epäile, etteikö tämä pidä paikkaansa.  Minulla on oma käsitykseni siitä, mistä tämä johtuu: Olemme rakentaneet järjestelmän, jossa ihmisten tuntoja ei kuunnella. Ihmisiä hoidetaan liukuhihnalla ja katsellaan vain laboratoria-arvoja. Yksittäisissä lääkäreissä on tietenkin paljon myönteisiä poikkeuksia: tunnen roppakaupalla myös sydämellänsä työtänsä tekeviä lääkäreitä.

En oikeastaan  usko, että  tämä sitoutumattomien potilaiden ongelma olisi terveydenhuollon ammattilaisten vika. Kuitenkin lääketiede instituutiona nojaa vanhalle luonnontieteelliselle ihmiskäsitykselle, jossa ihmistä pidetään rationaalisena, ”järkevänä”, toimijana. Yllätys, yllätys – ihminen ei ole sellainen! Meitä kaikkia ohjaa tiedostamattomat käsityksemme maailmasta. Emme opi asioita siten, että meidän päällemme kaadetaan tietoa. Opimme kokemuksellisesti.

Ihminen on epärationaalinen toimija ja hänen toimintaansa ohjaavat muutkin voimat kuin vain lääkärin faktat ja tilastot. Potilaan, hänen joka kärsii, hoitomyöntyvyyttä lisätään sillä, että häntä kuunnellaan. Kun ihminen tulee ymmärretyksi, ja kun vuorovaikutuskumppani, esimerkiksi lääkäri, onnistuu liikauttamaan jotakin tärkeää potilaan mielleyhtymien maailmassa, saattaa hoitomyöntyvyyskin lisääntyä. Ja joskus voi olla potilaan omaa viisautta, että hän tai hänen omaisensa osaavat kieltäytyä tarjotusta hoidosta.   On tilanteita, joissa ihminen kertakaikkisesti haluaa pitää mielummin ”tyhmän” tahtonsa. Ihminen voi haluta mielummin omanlaisensa, lyhyemmän, elämän kuin ”järkevän” elämän. Ja kuten historia on näyttänyt, se mikä tänään näyttää järkevältä, voi osoittautua huomenna suureksi typeryydeksi.

Luulen, että taitavat lääkärit kautta aikojen ovat oivaltaneet todellisuuden moninäkökulmaisuuden ja ihmisen tiedostamattomat voimat. Lääketiede instituutiona edustaa kuitenkin edelleen materialistista maailmankuvaa, jossa sielu on leikattu irti ruumiista.  Sillä on onnistuttu kehittämään erinomaisia hoitomuotoja, mutta ihmisen parantaminen on paljon muutakin kuin vain näiden tilastollisesti erinomaisten käypähoitojen soveltamista. (Se mistä lääketietelijöinä voimme hakia oppia on tieteiden yhdistyminen eli integraatio.)

Eletään aikoja, jossa yhä useampi  ihminen haluaa itse olla oman itsensä suurin asiantuntija. Siksi potilaista moni toivoo dialogista suhdetta hoitajiinsa, eikä hän halua olla vain erilaisten mittausten ja analyysien kohde. Minusta terveydenhuollon asiakkaat osoittavat suurta itseohjautuvuutta, kun he eivät suostu alistumana vain tällaisiksi tahdottomiksi hoitojen kohteiksi.

Lääketieteessä on puhuttu jo monta kymmentä vuotta asiakaslähtöisestä hoitamisesta. Todellinen asiakaslähtöisyys lähtee liikkelle itsetuntemusta omaavista  ihmisistä,  jotka elävät oman tahtonsa ja ymmäryksensä mukaista elämää. Aina lääkärin ja potilaan maailmankuvat eivät kohtaa. Tällaisessa tilanteessa ihmisellä on aina itsellään oikeus valita oma näkemyksensä. Todellista valinnanmahdollisuutta hänellä ei ole silloin, kun hän ei tunne itseään. Asiakaslähtöisen lääketieteen ytimessä on itsensä tunteva, vastuun omasta elämästä ottava, itseänsä ohjaava lääkäri ja potilas.

Ehkä ratkaisuna terveydenhuollon tämän päivän ongelmiin olisi hidas lääketiede: Amerikoissa Jon Kabat-Zinn on lanseerannut tietoisuutaitoja lääketieteeseen. Pienestä pitäen kansalaistaitona tulisi opettaa lapsille taitoja, joilla hän voi kehittää luovuuttaan ja ohjata omaa tietoisuuttaan.   Kun ihmisten tietoisuustaitoja lisätään voidaan vähentää sekä sairauksia että terveydenhuollon palveluiden tarvetta.

Nykyinen ihmisen biologista olemusta ylikorostava ihmiskuva loukkaa ihmisen perusolemusta. Ihminen ei ole vain biologinen ihminen, vaan hän on tunteva ja kokeva ainutkertainen ihminen. Hitaassa lääketieteessä tietoisuustaitoja omaava lääkäri kuuntelee potilasta,  ja asiakkaalle tarjotaan paitsi lääketieteellistä hoitoa myös mahdollisuuden oman itsetuntemuksen laajentamiseen esimerkiksi vertaisryhmissä ja itsetuntemusta lisäävissä luovissa ryhmissä. Terveyttä edistetään sillä, että ihminen opettelee kuuntelemaan tunteitaan  ja omia tarpeitaan, koska vain tällainen ihminen kykenee antamaan maksimaalisen panoksensa yhteisönsä hyväksi.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s